Ottaisinko lemmikin eläinhoitolasta?

Kissojen ja koirien lisäksi Turun kaupungin eläinhoitolaan tuodaan vuosittain kymmeniä muita
lemmikkieläimiä. Löytöeläimiä säilytetään eläinhoitolassa 15 vuorokautta jonka jälkeen ne lain mukaan
voidaan joko sijoittaa uuteen kotiin tai lopettaa. Pikkulemmikit tulevat eläinhoitolaan useimmiten
huostaanotettuina asunnoista tai pihoilta. Jyrsijöitä tulee ikävän usein häkkeineen hylättyinä
rappukäytävistä ja peräti roskiksista. Syksyisin eläinhoitolaan tulee kesäkaneja, jotka on vain jätetty
häkkiinsä pihan perukoille odottamaan talvea ja kuolemaa.

Yleisin eläinhoitolaan tuleva hylätty pikkulemmikki on kani, mutta vuosittain tulee myös marsuja,
gerbiilejä, kesyhiiriä, kesyrottia ym. Punakorvakilpikonnien hylkääminen on onneksi vähentynyt, niitä
tulee enää jokunen vuodessa. Vielä muutama vuosi sitten niitä saattoi tulla kesäaikaan kymmeniä.
Onpahan eläinhoitolaan löytänyt tiensä jo ensimmäinen frettikin! Ensimmäiset käärmeet jouduttiin
ottamaan huostaan vuosi sitten. Meillä nämä monimetriset pythonitkin laskettiin pikkulemmikkeihin.

Mitä eksoottisempia eläimiä Suomeen on alettu tuoda, sitä useammin joudumme eläinhoitolassa
päivittämään tietojamme eri eläinlajien hoidosta. Suomeen tuodaan eläinlajeja joiden vaatimuksista
olosuhteiden ja hoidon suhteen ei välttämättä edes eläinkauppias itse tiedä. Maa- ja
metsätalousministeriö on antanut määräyksiä niin koirien, kissojen kuin muidenkin pienikokoisten
seura- ja harrastuseläinten eläinsuojeluvaatimuksista, mutta nekään eivät enää tahdo pysyä perässä.
Osaa eläinhoitolaan löytöeläiminä tuoduista lemmikeistä ei omistaja uskalla kysyä, koska on
salakuljettanut eläimen aikanaan Suomeen. Näin on usein erityisesti maakilpikonnien kohdalla.

Seuraava sivu