Ottaisinko lemmikin eläinhoitolasta? Kissojen ja koirien lisäksi Turun kaupungin eläinhoitolaan tuodaan vuosittain kymmeniä muita lemmikkieläimiä. Löytöeläimiä säilytetään eläinhoitolassa 15 vuorokautta jonka jälkeen ne lain mukaan voidaan joko sijoittaa uuteen kotiin tai lopettaa. Pikkulemmikit tulevat eläinhoitolaan useimmiten huostaanotettuina asunnoista tai pihoilta. Jyrsijöitä tulee ikävän usein häkkeineen hylättyinä rappukäytävistä ja peräti roskiksista. Syksyisin eläinhoitolaan tulee kesäkaneja, jotka on vain jätetty häkkiinsä pihan perukoille odottamaan talvea ja kuolemaa. Yleisin eläinhoitolaan tuleva hylätty pikkulemmikki on kani, mutta vuosittain tulee myös marsuja, gerbiilejä, kesyhiiriä, kesyrottia ym. Punakorvakilpikonnien hylkääminen on onneksi vähentynyt, niitä tulee enää jokunen vuodessa. Vielä muutama vuosi sitten niitä saattoi tulla kesäaikaan kymmeniä. Onpahan eläinhoitolaan löytänyt tiensä jo ensimmäinen frettikin! Ensimmäiset käärmeet jouduttiin ottamaan huostaan vuosi sitten. Meillä nämä monimetriset pythonitkin laskettiin pikkulemmikkeihin. Mitä eksoottisempia eläimiä Suomeen on alettu tuoda, sitä useammin joudumme eläinhoitolassa päivittämään tietojamme eri eläinlajien hoidosta. Suomeen tuodaan eläinlajeja joiden vaatimuksista olosuhteiden ja hoidon suhteen ei välttämättä edes eläinkauppias itse tiedä. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut määräyksiä niin koirien, kissojen kuin muidenkin pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten eläinsuojeluvaatimuksista, mutta nekään eivät enää tahdo pysyä perässä. Osaa eläinhoitolaan löytöeläiminä tuoduista lemmikeistä ei omistaja uskalla kysyä, koska on salakuljettanut eläimen aikanaan Suomeen. Näin on usein erityisesti maakilpikonnien kohdalla. Seuraava sivu